Turvallinen
koti

Testaa kotisi asumisturvallisuus

Tämän testin avulla on tarkoitus kartoittaa kodin ja asumisympäristön turvallisuutta. Voit tehdä testin itse tai vastata siihen toisen henkilön puolesta. Taustatietoihin laitetaan sen henkilön tiedot, kenen asuntoon liittyvistä asioista testi tehdään. Testin tekemisen jälkeen voit tutustua pelastuslaitoksen paloturvallisuusoppaisiin ja halutessasi täyttää itsearviointilomakkeen, jonka voit lähettää pelastuslaitokselle.

Jos testin tulokset ovat hälyttäviä, ohjaa testi täyttämään tarkemmat yhteystiedot ja toimittamaan testin tulokset alueen pelastuslaitokselle.

Testin avulla voit auttaa itseäsi tai läheistäsi saavuttamaan paremman asumisturvallisuuden. Vastausten avulla voidaan eliminoida riskitekijöitä, jotka pahimmassa tapauksessa voivat merkitä ihmishengen menetystä.

Jos sinulla on testin perusteella tai muista tekijöistä johtuen huoli omasta tai läheisesi turvallisuudesta, voit myös ottaa suoraan yhteyttä Kymenlaakson pelastuslaitokseen.

Testi on kohdennettu Kymenlaakson maakuntaan. Mikäli asut Kymenlaakson maakunnan ulkopuolella ja olet kiinnostunut kodin ja asumisympäristön turvallisuuteen liittyvistä asioista, tutustu oman alueesi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuslaitoksen materiaaleihin.

Asunnon löytäminen

1
Onko talon ja asuntojen numerointi selkeästi näkyvillä, myös pimeällä?
Kysymys-1(Pakollinen)
Puutteellinen tai huonosti näkyvä talon numerointi voi hätätilanteessa hidastaa merkittävästi avun esimerkiksi ambulanssin tai paloautojen perille pääsyä. Talon sekä asuntojen numerointi tulee olla selvästi näkyvissä myös pimeällä.

Tavaran määrä asunnon ulkopuolella ja ulko-oven läheisyydessä

2
Onko asunnon läheisyydessä herkästi syttyvää materiaalia?
Kysymys-2(Pakollinen)
Tulipalo alkaa usein rakennuksen ulkopuolelta. Herkästi syttyvä materiaali muodostaa paloriskin ja siksi sen säilyttäminen on kiellettyä asunnon läheisyydessä. Herkästi syttyvää materiaalia ovat esimerkiksi halkopinot, veneet ja rakennusmateriaalit.

Liikkuminen piha-alueella

3
Onko piha-alue hoidettu itsenäisesti tai jonkun muun tahon toimesta siten, että alueella on helppoa ja turvallista kulkea kaikkina vuodenaikoina?
Kysymys-3(Pakollinen)
Piha-alueen liukkaat tai esteiset kulkuväylät aiheuttavat kaatumis- ja onnettomuusriskin. Turvallisessa pihapiirissä valaistus on riittävä, kulkuväylät ovat helppokulkuiset ja ne hiekoitetaan talvisin. Turvallista liikkumista piha-alueella voidaan tarvittaessa tehostaa käyttämällä nastakenkiä liukkaiden olosuhteiden aikana.

Poistumisturvallisuus

4
Onko asunnon poistumisturvallisuus kunnossa?
Kysymys-4(Pakollinen)
Asunnon kaikista tiloista on päästävä poistumaan joka hetki esteettä, myös apuvälinettä kuten rollaattoria käytettäessä. Poistumisen tulee onnistua niin valoisassa kuin pimeässä ja ilman avaimen käyttämistä. Poistumisreittejä tulee omakoti- ja rivitaloissa olla vähintään kaksi. Esteettömän poistumisen varmistaminen pelastaa ihmishenkiä ja pienentää loukkaantumisriskiä, sillä tulipalossa poistumiseen on aikaa vain muutama minuutti. Ovien aukeaminen kokonaan on poistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, joten huomioi ovien aukeamissuunnat ja varmista että ovien aukeamisen tiellä ei ole esteitä.
5
Onko asunnon poistumisturvallisuus kerrostaloasunnossa kunnossa parvekkeen kautta?
Kysymys-5(Pakollinen)
Myös kerrostaloissa tulee olla kaksi poistumisreittiä, joista toisena hyväksytään parveke, jonka ovi on aukaistavissa vuodenajasta riippumatta.

Tavaran määrä asunnossa

6
Säilytetäänkö asunnossa liikaa tavaraa?
Kysymys-6(Pakollinen)
Asunnossa oleva suuri tavaramäärä lisää tulipalon syttymisen ja leviämisen riskiä sekä kaatumistapaturmien ja liukastumisen riskiä. Erityisen vaarallista on herkästi syttyvien materiaalien kuten pahvien, sanomalehtien, vaatteiden, patjojen ja tyynyjen kasaantuminen kotiin.
Tarkista huone kerrallaan asuntoon kuuluvat tilat ja varmista ettei niihin ole kertynyt tapaturmariskiä lisääviä tavaroita.
  • keittiö
  • olohuone
  • makuuhuone
  • sauna
7
Säilytetäänkö olohuoneessa liikaa tavaraa?
Kysymys-7(Pakollinen)
8
Säilytetäänkö asunnon makuuhuoneessa liikaa tavaraa?
Kysymys-8(Pakollinen)
9
Säilytetäänkö asunnon saunassa liikaa tavaraa tai säilytetäänkö peseytymistiloissa niin paljon tavaroita, että peseytyminen ei ole mahdollista?
Kysymys-9(Pakollinen)
Säilytetäänkö peseytymistiloissa niin paljon tavaroita, että peseytyminen ei ole mahdollista?
10
Onko asukkaalla mahdollisuus turvalliseen, toimivaan ja säännölliseen peseytymiseen?
Kysymys-10(Pakollinen)
Asumisterveyteen kuuluvat myös hyvät ja turvalliset peseytymismahdollisuudet.

Tulen käsittely

11
Tupakoidaanko asunnossa sisällä tai poltetaanko asunnossa kynttilöitä? Onko asunnossa tulisijaa ja onko sen nuohous suoritettu asianmukaisesti? Onko asunnossa palon aiheuttamia jälkiä ja ovatko keittiöaskareet turvallisia? Onko asunnossa ollut palohälytyksiä tai onko palokunta käynyt paikalla asunnossa viimeisen kuuden kuukauden aikana?
Kysymys-11(Pakollinen)
Suurin osa asuntopaloista liittyy avotulen, tulisijojen ja sähkölaitteiden käyttövirheisiin, huolimattomaan tupakointiin, runsaaseen alkoholin käyttöön tai keittiöaskareisiin. Merkkejä tulipaloriskistä voivat olla esimerkiksi asunnon sisältä löytyvät palojäljet tai sulaneet keittiövälineet. Huolimattomasti käsiteltävät tulisijat ovat asuntopalojen lisäksi potentiaalinen riski häkävaaran muodostumiselle.

Sähkölaitteiden toimivuus ja käyttäminen

12
Onko asunnossa vanhoja tai viallisia sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteiden sijainti, huoltaminen ja käyttötavat turvallisia? Onko asunnossa merkkejä sähkölaitteiden epätavallisesta toiminnasta tai onko asunnossa käytössä olevia, huolta herättäviä sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteet puhtaita? Tarkistetaanko ja puhdistetaanko niiden taustat säännöllisesti?
Kysymys-12(Pakollinen)
Suomessa syttyy vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, joiden aiheuttajana on sähkö. Yleensä sähköpalo oireilee ennakkoon ja kytee jonkin aikaa ennen syttymistään. Tulipaloa voi edeltää sähkölaitteen epätavallinen toiminta kuten esimerkiksi pesukoneen ohjelman toistuva keskeytyminen, valaisimesta kuuluva hurina ja sähkölaitteesta kuuluvat epämääräiset äänet, tummentumat tai paha haju. Myös valojen vilkkuminen tai himmeneminen ovat merkkejä siitä, että sähkölaitteiston toiminnassa kaikki ei ole kunnossa.

Muut turvallisuuteen vaikuttavat asiat

13
Onko asunnossa riittävä määrä palovaroittimia? Tarkistetaanko palovaroittimien toiminta säännöllisesti?
Kysymys-13(Pakollinen)
Asunnossa tulee olla vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin jokaista asuinkerroksen alkavaa 60m² kohti. Paras turvallisuus saavutetaan, kun palovaroitin on asennettu keskelle kattoa kodin jokaiseen huoneeseen, lukuunottamatta keittiötä ja pesutiloja. Pakollisten palovaroittimien lisäksi tiloihin, joissa on käytössä polttoainetoiminen laite kuten takka, kaasuhella tai muu tulisija, suositellaan vahvasti häkävaroittimen asentamista. Häkävaroitin ei korvaa pakollista palovaroitinta, mutta sen tuoma lisäturva voi pelastaa ihmishenkiä. Varoittimien sijoituksessa tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita.
Palovaroitin tarkastetaan painamalla varoittimen kannessa olevaa testinappia noin viiden sekunnin ajan. Toimiva palovaroitin antaa tällöin hälytysäänen. Hälytysääni loppuu, kun testinappi vapautetaan. Kun hankit varoittimen, merkitse esimerkiksi tussilla varoittimen taakse hankintapäivä. Mikäli palovaroitin on yli 10 vuotta vanha, se suositellaan korvattavaksi uudella. Varmista, että asukas kuulee palovaroittimen äänen.
14
Ovatko turvalaitteet ja muut apuvälineet ajan tasalla? Voisiko asukas hyötyä jostakin uudesta turvalaitteesta tai apuvälineestä?
Kysymys-14(Pakollinen)
Turvalaitteita ja muita apuvälineitä suositellaan otettavaksi käyttöön silloin, kun päivittäisissä toiminnoissa tarvitaan tukea. Turvalaitteita ovat esimerkiksi
  • turvapuhelin tai turvaranneke, jonka kautta saa hälytettyä apua
  • liesivahti, joka pitää huolen siitä että hellan levyt eivät jää vahingossa päälle
  • ajastettu kahvinkeitin, joka sammuttaa automaattisesti keittimen tietyn ajan kuluessa
  • muistuttava lääkeannostelija
15
Onnistuuko avun hälyttäminen puhelimen tai turvalaitteen, esimerkiksi turvapuhelimen tai -rannekkeen avulla?
Kysymys-15(Pakollinen)
Muistisairaudet ja toimintakyvyn puutteet voivat vaikeuttaa avun hälyttämistä. Avun hälyttäminen edellyttyksenä on, että apua tarvitsevan henkilön puhelin on aina saatavilla ja sitä osataan käyttää. Puhelimen lisäksi tukena voi olla myös muita turvalaitteita, kuten turvapuhelimia ja -rannekkeita.
16
Kokeile, pystyykö asukas poistumaan asunnosta alle kolmessa minuutissa hätätilanteessa?
Kysymys-16(Pakollinen)
Asukkaan toimintakyvyllä on suuri merkitys siihen kuinka nopeasti hän pystyy poistumaan asunnostaan. Asunnon kaikista tiloista on päästävä poistumaan joka hetki esteettä ja ilman avaimen käyttämistä. Poistuminen tulee olla mahdollista myös pimeässä.
17
Ovatko asukkaan tuki- ja palveluverkostot riittäviä? Minkä palveluiden käyttö ja kenen kaikkien henkilöiden vierailut asunnossa mahdollistavat asukkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona asumisen?
Kysymys-17(Pakollinen)
Lähiympäristön tuki ja erilaiset palvelut voivat olla merkittävässä osassa arjen selviytymisessä ja turvallisuudessa. Seuraavat tahot ovat monille henkilöille merkittävässä roolissa arjen helpottamisessa:
  • Omaiset
  • Kymsote (kotihoito)
  • Yksityiset palvelutuottajat (esimerkiksi siivouspalvelu, taksipalvelu, hoivapalvelu)
  • Järjestöt
  • Seurakunta
  • Naapurit tai muut läheiset
18
Arvioi, miten riippuvainen asukas on päivittäisistä palveluistaan seuraavien aikamäärien sisällä:
Kysymys-18(Pakollinen)
Asukkaan arjen pärjääminen ja turvallisuus voivat heikentyä merkittävästi häiriötilanteessa, esimerkiksi laajan sähkökatkon tai myrskyn seurauksena. Häiriötilanteessa arjen palvelut saattavat viivästyä huomattavasti tai jäävät kokonaan puuttumaan.

Asumisterveys

19
Onko asunnossa toimiva ja turvallinen mahdollisuus käyttää wc:tä tai käymälää?
Kysymys-19(Pakollinen)
Asumisterveyteen kuuluvat wc- ja käymäläasiat. Näiden hoitaminen saattaa vaikeutua silloin kun arki ei enää suju totutulla tavalla. Hyvät wc- ja käymäläolosuhteet mahdollistavat arjen toimivuuden ja turvallisuuden.
20
Onko asunto siisti ja viihtyisä? Siivotaanko asunto säännöllisesti? Onko asunnossa havaittavissa likaa tai pölyä, tuholaisia (hiiret, rotat, jne.) tai silmillä havaittavia kosteusvaurioita? Pidetäänkö asunnossa sisällä monia kotieläimiä?
Kysymys-20(Pakollinen)
Asunnon siivous vaikuttaa sekä turvallisuuteen että viihtyvyyteen. Siistissä asunnossa kulkeminen on helppoa ja onnettomuus- sekä terveysriskit pienenevät. Siistissä asunnossa myös mieli pysyy virkeänä.
21
Onko asunto riittävän lämmin? Onko asunnon lämmittäminen asukkaalle helppoa ja turvallista?
Kysymys-21(Pakollinen)
Hyvään ja turvalliseen asumiseen kuuluu riittävän lämmin asunto. Sopiva asunnon huonelämpötila on noin 20–22 astetta. Sekä liian alhainen että liian korkea huoneilman lämpötila haittaavat asumisviihtyvyyttä ja voivat aiheuttaa erinäisiä terveyshaittoja kuten väsymystä, limakalvojen ärsytystä sekä lihas- ja nivelkipuja. Jos asunnossa on käytössä puulämmitys, puiden hankinta, kantaminen ja asunnon lämmittäminen tulee onnistua turvallisesti.
22
Onko asukas kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana?
Kysymys-22(Pakollinen)
Hidden
Hidden
Hidden
Hidden
Hidden
Hidden
Hidden

Paloturvallisuusoppaat

Lisätietoa kodin paloturvallisuusasioista löydät Kymenlaakson pelastuslaitoksen paloturvallisuusoppaista. Oppaat on laadittu erilaisille asumismuodoille, ja niissä on käytännöllisiä ohjeita turvallisuuden lisäämiseksi omassa kodissa ja taloyhtiöiden yleisissä tiloissa. Jokaisessa oppaassa on myös toimintaohjeet yleisen vaaramerkin soidessa ja tulipalon sattuessa.

Pientalon paloturvallisuusopas
Pientalojen (esim. omakoti- tai paritalot) opas toimii tarkistuslistana ja antaa hyödyllistä lisätietoa paloturvallisuuden varmistamisesta. Oppaasta löydät tietoa mm. hätäpoistumisreiteistä talon jokaisesta kerroksesta sekä tulisijojen ja savuhormien kunnossapidon tärkeydestä.

Kerrostalon paloturvallisuusopas
Kerrostalojen opas antaa hyödyllistä lisätietoa paloturvallisuuden varmistamisesta sekä sisältää asunnon paloturvallisuuden itsearviointilomakkeen. Oppaasta löydät mm. vinkkejä turvallisista arjen ratkaisuista omassa asunnossa sekä ohjeita koskien kerrostalojen yleisiä tiloja. Opas sopii paitsi kerrostalon asukkaille, myös taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle.

Rivitalon paloturvallisuusopas
Rivitalojen opas antaa hyödyllistä lisätietoa paloturvallisuuden varmistamisesta sekä sisältää asunnon paloturvallisuuden itsearviointilomakkeen. Oppaasta löydät mm. vinkkejä turvallisista arjen ratkaisuista omassa asunnossa sekä ohjeita koskien rivitalon yhteisiä piha-alueita. Opas sopii paitsi rivitalon asukkaille, myös taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle.